Miten löydät edullisimman laajakaistan

Kotinetin myyvät samat kolme operaattoria kuin puhelinliittymän, ja hinnoittelun logiikka on sama. Uusi asiakas saa kampanjahinnan, joka nousee vuoden päästä. Valokuidun ”0 €” tarkoittaa usein viiden vuoden sopimusta. Ja halvin vaihtoehto on monessa kerrostalossa jo valmiiksi seinässä.

Julkaistu 15.9.2026 · Perustuu Traficomin tilastoihin (2026), KKV:n ratkaisuihin (2023 ja 2026), Kuluttajaliiton valokuituohjeeseen (päivitetty 11.9.2026) sekä HS:n, IS:n, Talouselämän ja Ylen uutisointiin · Mobiililaajakaistan listahinnat liittymävertailussa

Tällä sivustolla ei ole erillistä laajakaistavertailua. Mobiililaajakaistan ja 5G-kotinetin listahinnat löytyvät liittymävertailusta, koska ne ovat samojen operaattoreiden samalla logiikalla hinnoittelemia tuotteita. Kiinteän laajakaistan hinta taas riippuu osoitteesta, eikä sitä voi vertailla yhdellä taulukolla. Tämä artikkeli kertoo, mistä laajakaistan hinta muodostuu ja missä kohtaa halvimman hinnan saa.

Kolme tekniikkaa, kolme eri hintalogiikkaa

Kotiin saa nettiä kolmella tavalla. Valokuitu on nykyään yleisin. Traficomin tilaston mukaan joulukuun 2025 lopussa 85 % käytössä olevista kiinteistä laajakaistaliittymistä oli toteutettu valokuidulla, ja kuituliittymiä oli yli 1,8 miljoonaa. Kaapelimodeemi eli kaapeli-tv-verkon laajakaista on väistyvä tekniikka, jota Traficomin mukaan korvataan monin paikoin kuidulla. Mobiililaajakaista eli 4G- tai 5G-kotinetti toimii puhelinverkossa ilman asennusta.

Traficom kertoi 21.1.2026, että syyskuun 2025 lopussa vähintään yhden gigan kiinteä yhteys oli saatavilla 80 prosentille kotitalouksista eli lähes 2,3 miljoonaan kotiin. Kuidun saatavuus kasvoi vuodessa 12 prosenttiyksikköä. Itä- ja Pohjois-Suomessa on silti alueita, joissa lähin gigaverkko on kymmenien kilometrien päässä. Siellä vaihtoehto on käytännössä mobiililaajakaista.

Hintalogiikka eroaa tekniikoittain. Kuidussa maksetaan yleensä kaksi asiaa: liittymä eli kaapeli taloon ja sen päällä toimiva laajakaistapalvelu. Kaapelimodeemissa ja mobiililaajakaistassa maksetaan vain kuukausihintaa, ja se on tuote, jossa kampanjahinnoittelu on samanlaista kuin puhelinliittymissä.

Mobiililaajakaista: sama peli kuin puhelinliittymissä

DNA, Telia ja Elisa myyvät 5G-kotinettiä samalla mallilla kuin puhelinliittymiä. Uusi asiakas saa kampanjahinnan, joka on voimassa tyypillisesti 12 kuukautta. Sen jälkeen hinta nousee listahintaan. Liittymävertailumme Jatkohinta-sarake näyttää eron: syyskuussa 2026 DNA:n halvin 5G-liittymä maksaa verkkokaupassa 34,99 €/kk ja kampanjajakson jälkeen 40,99 €/kk. Kotinetissä logiikka on sama, vaikka summat vaihtelevat.

Helsingin Sanomat kertoi 19.11.2025, että Telia siirtää kymmeniä tuhansia asiakkaita automaattisesti vanhoista 4G-liittymistä 5G-liittymiin, vaikka asiakkaalla ei olisi 5G-puhelinta. Telian mobiililiiketoiminnan johtaja Tuukka Tolonen kertoi muutoksen johtuvan vanhojen liittymätyyppien siivoamisesta. Kuluttajaliiton juristi Timo Niemi totesi, ettei parinkymmenen prosentin hinnankorotusta voi pitää vähäisenä.

Yle selvitti heinäkuussa 2024, että sama liittymä oli myymälässä halvempi kuin verkkokaupassa, ja päälle sai lahjakortin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusraportti 4/2023 kuvaa niin sanotun win back -tarjouksen: kun asiakas ilmoittaa vaihtavansa operaattoria, nykyinen operaattori tarjoaa paremman hinnan. Raportin sanoin yhtä hyvää tarjousta ei yleensä saa ilman, että on vaihtamassa toiselle palveluntarjoajalle. Raportti koskee mobiililiittymiä, mutta se huomauttaa, että operaattorit tarjoavat etuja myös puhelin-, laajakaista- ja tv-palveluiden keskittämisestä. Kirjoitimme tästä tarkemmin artikkelissa Miksi puhelinliittymä on myymälässä halvempi kuin netissä?

Laajakaistan listahinta on hinta sille, joka ei kysy. Kampanjahinta on hinta uudelle asiakkaalle. Jatkohinta on hinta sille, joka unohtaa.

Taloyhtiönetti on useimmiten halvin

Kerros- ja rivitaloissa kannattaa ensin katsoa, mitä yhtiövastikkeeseen jo sisältyy. Kiinteistöliiton lakineuvonnan mukaan (31.7.2020) huoneistokohtainen laajakaista on nykyään tavanomaista asumisen tasoa, joten taloyhtiö voi päättää sen hankinnasta yhtiökokouksen enemmistöpäätöksellä. Kulut maksetaan vastikkeessa. Taloyhtiö kilpailuttaa operaattorit kerralla koko talon puolesta, ja siksi hinta asuntoa kohden on toista luokkaa kuin yksittäisen kotitalouden liittymässä.

Perusnopeus sisältyy vastikkeeseen. Jos tarvitset nopeamman yhteyden, Kiinteistöliiton mukaan asukas voi nostaa nopeutta omalla kustannuksellaan. Nosto tilataan siltä operaattorilta, jonka kanssa taloyhtiö on sopinut, joten kilpailuttaa ei voi. Nostohinta on usein edullisempi kuin erillisen liittymän hinta, koska talo on jo operaattorin asiakas. Tarkista nostohinta ennen kuin tilaat erillisen 5G-kotinetin taloyhtiönetin rinnalle.

Helsingin Sanomat kertoi 22.12.2025, että EU:n uusi gigabittiasetus velvoittaa kerros- ja rivitaloja uusimaan sisäverkkonsa nopeaksi valokuiduksi, kun kiinteistössä tehdään rakennusluvan vaativa peruskorjaus. Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Sofia Lindbäck vahvisti velvoitteen. Vaatimus voi nostaa remontin hintaa noin 1000–1500 euroa asuntoa kohden, joten se kannattaa ottaa huomioon jo remontin budjetoinnissa.

Valokuitu omakotitaloon: kertamaksu vai kuukausimaksu

Omakotitalossa valokuitu on isoin päätös, koska liittymä on kertaluonteinen investointi. Kuluttajaliiton valokuituohjeen (päivitetty 11.9.2026) mukaan kyseessä on kokonaisuus, jossa sekä liittymällä eli infralla että varsinaisella laajakaistapalvelulla on oma merkityksensä ja hintansa. Hinta riippuu sijainnista, maaperästä, rakennusten välisistä etäisyyksistä ja asiakkaiden määrästä. Yle kertoi 21.7.2022, että liittymämaksut vaihtelevat sadoista euroista tuhansiin euroihin. Tekniikan maailman katsauksessa 29.8.2022 haitari oli 0 eurosta yli 1 300 euroon operaattorista riippuen.

Ilta-Sanomat kertoi 25.6.2024, että pientaloihin vedetyn kuidun kytkentämaksu on monin paikoin pudonnut nollaan, kun se on aiemmin vaihdellut 2000 ja 5000 euron välillä talon sijainnista riippuen. DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen kuvaili tilannetta hyperkilpailuksi: kiinteän 5G:n asennusmaksu on tyypillisesti 400 euroa, kun kuidun saa nykyään usein ilmaiseksi.

Ilta-Sanomat kertoi 15.2.2026 selvityksestä, jonka mukaan vain noin 30 prosenttia Suomen valokuituverkoista on avoimia eli usean operaattorin kilpailtavissa, kun Ruotsissa ja Tanskassa osuus on lähes sata prosenttia. Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto varoitti tiedotteessa, että suljetuissa verkoissa hinnat voivat nousta, kuten Norjassa on käynyt: siellä suljetut valokuituyhteydet ovat nostaneet nettipalvelumaksuja jopa 23–64 euroa kuukaudessa.

Rakentajia on monta: DNA, Elisa, Lounea, Valokuitunen, Valoo ja paikalliset puhelinosuuskunnat. Osa myy liittymän kertamaksulla, osa kuukausimaksulla. Kuluttajaliitto tiivistää kuukausimaksumallin näin:

”Kannattaa muistaa, ettei ilmaista liittymää ole olemassakaan, kulut katetaan aina tavalla tai toisella.” Kuluttajaliitto: Valokuituliittymä ja sopimukset kuluttajan kannalta, päivitetty 11.9.2026

Kuluttaja-asiamies puuttui maaliskuussa 2026 Valokuitusen markkinointiin. Yhtiö mainosti liittymiä lauseella ”Valokuitu 3kk 0 € + avaus 0 € + netti jopa 6kk 0 €”, mutta mainoksissa ei kerrottu sopimusten 60 kuukauden määräaikaisuudesta eikä kokonaishintaa. KKV:n mukaan kuluttajansuojalaki edellyttää, että jos markkinoinnissa annetaan yksikin hintatieto, samalla on kerrottava kokonaishinta tai sen määräytymisperusteet. Yhtiö sitoutui muuttamaan markkinointiaan.

Jo keväällä 2023 kuluttaja-asiamies oli todennut Valokuitusen ja Valoon purkumaksuehdot kohtuuttomiksi. Valoon liittymismaksu oli 2 490 €, ja ehto olisi sallinut sen perimisen purkumaksuna jo ennen sitovaa rakentamispäätöstä. KKV:n linja on, että ennen rakentamispäätöstä kuluttajalta voi veloittaa vain välittömästi tilauksesta aiheutuneet kohtuulliset kulut. Samassa yhteydessä Lounean ”0 €” -liittymän ehtona oli 24 kuukauden määräaikainen laajakaistasopimus ja liittymämaksu, eikä tarjouksen ehdollisuutta kerrottu markkinoinnissa.

Talouselämä kertoi 30.5.2026, että KKV:lle tulleiden valokuitua koskevien yhteydenottojen määrä on kasvanut voimakkaasti vuoden 2022 jälkeen. Viime vuonna yhteydenottoja tuli 439. Tyypillisin ongelma syntyy, kun liittymä viivästyy ja kuluttaja haluaa perua sopimuksen: yhtiöt ovat tällöin vaatineet noin 2500 euron peruutusmaksua.

Määräaikaisuus: 24 kuukautta on laissa säädetty katto

Kuluttajaliiton liittymäsopimusohjeen mukaan puhelinliittymän määräaikaisuuden enimmäiskesto voi lain mukaan olla 12 kuukautta ja internetliittymän 24 kuukautta. Valokuidun 60 kuukauden sopimus ei riko tätä, koska se koskee liittymän eli infran maksamista, ei laajakaistapalvelua. Tämä ero kannattaa ymmärtää: kuituliittymän voi joutua maksamaan viisi vuotta, vaikka nettipalvelun sopimus olisi lyhyempi.

Määräaikaisen sopimuksen ehtoja ei saa muuttaa kesken kauden kuluttajan vahingoksi, paitsi jos muutos johtuu lainsäädännöstä tai viranomaispäätöksestä. Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa hinta voi nousta, mutta Kuluttajaliiton mukaan kuluttajalla on silloin oikeus irtisanoa sopimus päättyväksi heti, ellei korotus johdu verotuksesta. Määräaikaisesta sopimuksesta pääsee kesken kauden irti vain poikkeustilanteissa, kuten sairaudesta tai työttömyydestä johtuvissa maksuvaikeuksissa.

Sama ilmiö muualla

Britanniassa kuluttajajärjestö Citizens Advice teki vuonna 2018 kilpailuviranomaiselle CMA:lle super-complaint-valituksen ”uskollisuussakosta” (loyalty penalty) viidellä markkinalla: matkapuhelin, laajakaista, säästötilit, kotivakuutus ja asuntolaina. CMA totesi joulukuussa 2018, että ilmiö on merkittävä ongelma. KKV:n raportti 4/2023 viittaa samaan aineistoon: CMA:n mukaan uskollisuussakko oli Britanniassa puhelin- ja laajakaistaliittymissä sekä asuntolainoissa yhteensä 1,3 miljardia puntaa vuonna 2022. Laajakaista on siis yksi niistä tuotteista, joissa passiivinen asiakas maksaa eniten.

Näin toimit

• Kerrostalossa: kysy isännöitsijältä, mitä vastike sisältää. Taloyhtiönetti on lähes aina halvin. Selvitä nopeuden nostohinta ennen kuin tilaat mitään muuta.
• Tarkista osoitteesi saatavuus. Traficomin mukaan gigayhteys on saatavilla 80 prosentille kotitalouksista. Jos kuitua tai kaapelia ei ole, mobiililaajakaista on ainoa vaihtoehto ja sen hinnat näet liittymävertailusta.
• Laske kokonaishinta 24 kuukaudelle. Kampanjahinta kertaa 12 plus jatkohinta kertaa 12. Halvin aloitushinta ei ole halvin sopimus.
• Valokuidussa laske liittymä ja palvelu erikseen. Kertamaksu plus kuukausihinta koko määräajalta. Vertaa summaa kuukausimaksumallin kokonaishintaan.
• Pyydä tarjous myymälästä ja soita nykyiselle operaattorille. Win back -tarjouksen saa KKV:n raportin mukaan yleensä vain se, joka on vaihtamassa.
• Merkitse kalenteriin kampanjan päättymispäivä. Jatkohinta astuu voimaan automaattisesti. Kilpailuta uudelleen kuukautta ennen.

Lähteet

1. Traficom 21.1.2026: Teleyritykset investoineet merkittävästi laajakaistaverkkoon – yhteyksien suorituskyky kasvoi ja valokuidun saatavuus laajeni Suomessa
2. Traficom, tilasto (tilanne 31.12.2025): Kiinteiden viestintäverkkojen kehitys Suomessa ja Kiinteän verkon laajakaistaliittymät
3. Kuluttajaliitto, päivitetty 11.9.2026: Valokuituliittymä ja sopimukset kuluttajan kannalta
4. Kuluttajaliitto: Puhelin- ja laajakaistaliittymien liittymäsopimus
5. KKV, tiedote maaliskuu 2026 (täsmennetty 2.4.2026): Valokuituliittymäsopimuksia markkinoitiin puutteellisilla tiedoilla – ei ilmoitettu sopimuksen kestoa tai kokonaishintaa
6. KKV 2023: Valokuitumarkkina käy kuumana – kuluttaja-asiamies puuttui kahden yrityksen toimintatapoihin ja laati ohjeistuksen koko alalle; Ohjeistus kuluttajansuojan vaatimuksista valokuituliittymien sopimusehdoissa ja markkinoinnissa; Valokuituliittymän rakentamispäätöksen sitovuus ja purkumaksujen kohtuullisuus (Valoo); Valokuituliittymän ja laajakaistapalvelun markkinointi (Lounea)
7. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tutkimusraportteja 4/2023: Kilpailuttamiskäyttäytyminen yksityisasiakkaiden mobiililiittymämarkkinoilla (PDF)
8. Yle 21.7.2022: Valokuitua ostava kuluttaja ei aina tiedä, mihin on sitoutunut – yritys voi tarjota liittymää jopa ilmaiseksi, mutta todellisuus onkin muuta
9. Yle 2.7.2024: Puhelinliittymiä myydään tiskin alta piilotetuilla alehinnoilla – näin paljon voit säästää
10. Tekniikan maailma 29.8.2022: Valokuitu vai ”valekuitu”? Valokuituliittymän hankinnassa on monta sudenkuoppaa
11. Kiinteistöliitto 31.7.2020: Lakipähkinä: Taloyhtiölaajakaista
12. Citizens Advice ja CMA 2018: CMA:n vastaus loyalty penalty -valitukseen
13. Helsingin Sanomat 22.12.2025: Kerrostaloasukkaita voi odottaa tuntuva lisälasku kalliin remontin päälle
14. Helsingin Sanomat 19.11.2025: Telia pakkosiirtää asiakkaita 5g-liittymiin – laskut kasvavat
15. Ilta-Sanomat 25.6.2024: Kodin laajakaistoissa on nyt hyperkilpailu – näin käy seuraavaksi
16. Ilta-Sanomat 15.2.2026: Selvitys paljastaa: Valokuituliittymien hinta voi riistäytyä käsistä
17. Talouselämä 30.5.2026: Valokuidussa voi piillä paha hintamiina: Yleinen virhe voi maksaa jopa 2 490 euroa
18. HS:n, IS:n ja Talouselämän jutut ovat osin maksumuurin takana.