Miten löydät edullisimman sähkösopimuksen

Sähkölaskussa on kaksi osaa, ja vain toisen voi kilpailuttaa. Siitä osasta erot ovat kuitenkin isoja: Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja Energiaviraston tutkimuksen mukaan pelkkä sopimusvalinta voi vaikuttaa sähkölämmitteisen pientalon laskuun jopa tuhat euroa vuodessa. Kalleimmat sopimukset ovat niitä, joissa asiakas on ollut passiivinen.

Julkaistu 15.9.2026 · Perustuu KKV:n ja Energiaviraston tutkimukseen (Tutkimusraportteja 5/2025, tiedote 11.12.2025), KKV-blogiin 20.1.2026 ja Energiaviraston kuluttajaohjeisiin sekä HS:n ja IS:n uutisointiin · Ajantasaiset sopimushinnat sähkösopimusvertailussa

Moni puhuu sähköliittymän kilpailuttamisesta. Sitä ei voi tehdä. Liittymä ja sähkön siirto kuuluvat paikalliselle verkkoyhtiölle, jolla on omalla alueellaan lakisääteinen monopoli. KKV:n ja Energiaviraston tiedote 11.12.2025 sanoo sen suoraan: siirtoyhtiötä ei voi kilpailuttaa, ja siirto muodostaa kuluttajalle suuren osan laskusta. Siirtohinnan kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto. Ainoa asia, jonka voit itse valita, on sähköenergian myyjä ja sopimus. Tämä artikkeli kertoo, miten se valinta kannattaa tehdä.

Mitä KKV ja Energiavirasto löysivät

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja Energiavirasto julkaisivat joulukuussa 2025 selvityksen sähkön vähittäismarkkinasta. Sen keskeinen viesti on, että sähkökriisin jälkeen erot eri sopimusten välillä ovat kasvaneet merkittävästi. Tiedotteen mukaan itselle sopivalla sopimuksella voi säästää jopa satoja euroja vuodessa. Tutkijoiden KKV-blogissa 20.1.2026 luku on tarkempi: sähkölämmitteisessä pientalossa (kulutus 10 000 kWh vuodessa) pelkällä sopimusvalinnalla voi olla jopa tuhannen euron vaikutus vuoden sähkölaskuun.

Raportti laski esimerkkikuluttajan kokonaishinnat ajalle 1.8.2024–31.7.2025. Halpa sopimus tarkoittaa tuotetta, jota halvempia oli vain 10 prosenttia tarjolla olleista. Kallis sopimus tarkoittaa tuotetta, jota halvempia oli 75 prosenttia. Sama sopimustyyppi, eri yhtiö ja eri ajoitus.

Taulukosta näkee kaksi asiaa. Pörssisähkö oli jaksolla ylivoimaisesti halvin, ja siinä yhtiöiden välinen ero on lähes olematon. Toistaiseksi voimassa olevat kiinteähintaiset sopimukset olivat kalleimpia, ja niissä yhtiöiden välinen ero on suurin. Raportin sanoin kalliin ja halvan tuotteen ero voi olla yli 450 euroa vuodessa, joten kilpailuttaminen on juuri tässä sopimusryhmässä erityisen tärkeää. Määräaikaisissa sopimuksissa kilpailutuksen hyöty oli raportin mukaan noin 80–100 euroa vuodessa, ja ajoituksen vaikutus vuonna 2024 noin 50–100 euroa.

Uuden asiakkaan hinta ja vanhan asiakkaan hinta

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on tuote, jossa passiivisuus maksaa eniten. Sen hinta voi muuttua kuukauden varoitusajalla, ja KKV:n raportin mukaan vanhojen asiakkaiden hinnat seuraavat markkinaa viiveellä. Samaan aikaan uusia asiakkaita houkutellaan erikseen. KKV-blogin mukaan monet myyjät tarjoavat uusille asiakkaille määräaikaisia alennuksia, joissa perusmaksu lasketaan nollaan joksikin ajaksi. Energiaviraston sahkonhinta.fi-palvelu merkitsee tällaiset tuotteet tunnuksella ”Vain uusille asiakkaille” ja varoittaa, että kyseessä voi olla etu, joka poistuu asiakkuuden jatkuessa.

Halpa hinta on tarjolla sille, joka on juuri vaihtamassa. Se, joka jäi, maksaa listahintaa.

Raportin kuluttajaneuvonta-aineistossa näkyy, miltä tämä tuntuu asiakkaasta. Yksi yhtiö keräsi asiakkaita matalilla hinnoilla ja korotti hintoja pian sopimuksen teon jälkeen vedoten kohonneisiin kustannuksiin. Samaan aikaan uusille asiakkaille tarjottiin edullisempaa hintaa. Korotuksesta kerrottiin vain e-laskussa, joka piti avata selaimessa. Ilta-Sanomat kertoi 13.8.2024 vastaavasta tapauksesta: Hehku Energia nosti asiakkaan kuukausittaisen perusmaksun 0,95 eurosta 1,95 euroon ja marginaalin 0,38 sentistä 0,65 senttiin kilowattitunnilta vain reilun kolmen kuukauden kuluttua sopimuksen alusta. Sama asiakas vaihtoi tämän jälkeen Aalto Energialle, joka nosti perusmaksun 2 eurosta 4,95 euroon ja marginaalin 0,45 sentistä 1,49 senttiin jo kahden kuukauden kuluttua. Kuluttaja-asiamies on puuttunut hinnanmuutoksiin myös kielloilla: kesäkuussa 2023 se kielsi GNP Energy Finlandia muuttamasta kiinteähintaisia toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia pörssihintaisiksi ilman asiakkaan hyväksyntää, 80 000 euron uhkasakon uhalla.

Korotukset koskevat isojakin yhtiöitä. Yle kertoi 1.1.2022, että Helen, Fortum, Oomi ja Tampereen Sähkölaitos nostivat toistaiseksi voimassa olevien sopimustensa hintoja vuodenvaihteessa. Helenin Perussähkö nousi noin kolme senttiä 10,79 senttiin kilowattitunnilta ja Fortumin Kesto 2,57 senttiä 13,52 senttiin. Jutun laskelmassa sähkölämmitteisen pientalon lasku nousi kymmeniä euroja kuukaudessa. Ne asiakkaat, jotka eivät reagoineet ilmoitukseen, maksoivat uuden hinnan. Korotukset jatkuivat energiakriisin aikana: Helsingin Sanomat kertoi 25.8.2022, että Helen korotti toistaiseksi voimassa olevan perussähkönsä hintaa 58 prosenttia 23,21 senttiin kilowattitunnilta lokakuun alusta ja Tampereen Sähkölaitos yleissähkönsä hintaa lähes 130 prosenttia 33 senttiin kilowattitunnilta samoihin aikoihin.

Pörssisähkö, määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva

KKV:n ja Energiaviraston vastaus on, että yhtä oikeaa sopimusta ei ole. Valinta riippuu kolmesta asiasta: riskinsiedosta, omasta aktiivisuudesta ja mahdollisuudesta siirtää kulutusta.

Pörssisähkö on ollut sähkökriisin jälkeen keskimäärin halvin vaihtoehto. KKV-blogin mukaan vuonna 2025 pörssisähkön kuukauden keskihinta vaihteli 2–7 snt/kWh. Riski on kuitenkin todellinen, ja se kasvaa kulutuksen mukana. Raportin mukaan pienen kulutuksen talouksille pörssisähkö on hyvä vaihtoehto, koska riskit ovat euroissa pieniä. Yhtiöiden väliset erot ovat pieniä, joten pörssisähkössä kilpailutuksella on vähemmän merkitystä. Lisäpalvelut sen sijaan nostavat hintaa nopeasti.

Määräaikainen on raportin sanoin ainoa sopimus, jolla hinnan voi oikeasti lukita. Sen hinta ei yleensä muutu kesken kauden. Ajoitus ratkaisee: lyhyet määräaikaiset ovat talvella kalliimpia kuin kesällä. Blogin ohje poikkeustilanteisiin on selkeä: jos hinnat nousevat yli 20 sentin kilowattitunnilta, on parempi ottaa lyhyt sopimus ja odottaa kuin sitoutua pitkään ja kalliiseen. Syksyllä 2022 osa kuluttajista teki juuri päinvastoin ja jäi jumiin. Helsingin Sanomat kertoi 10.8.2026, että kiinteät sähkösopimukset olivat jo kallistuneet sähköjohdannaisten eli futuurien nousun myötä: vielä syksyllä 2025 sähkön veroton hinta oli loka-marraskuussa alle viisi senttiä kilowattitunnilta, mutta lehden mukaan hinnat olivat nousemassa noin yhdeksään senttiin. Lukitus toimii kumpaankin suuntaan: jos hinnan lukitsee juuri, kun se on korkealla, sopimus ei jousta alaspäinkään. Ilta-Sanomat kertoi 25.3.2026, että Kymenlaakson käräjäoikeus ei velvoittanut sähköyhtiö KSS Energiaa kohtuullistamaan lokakuussa 2022 solmittua, 27 sentin kilowattituntihintaan lukittua määräaikaista sopimusta, vaikka asiakas vaati 606 euron palautusta.

Toistaiseksi voimassa oleva sopii raportin mukaan aktiiviselle kilpailuttajalle, joka ketjuttaa uusien asiakkaiden alennuksia. Muille se on huono valinta. Tiedotteen ohje on suora: jos sopimusta ei jaksa kilpailuttaa ja tarkistaa usein, toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia on parempi välttää. Ja raportti muistuttaa, ettei mikään toistaiseksi voimassa oleva sopimus tosiasiassa suojaa hintojen nousulta.

Määräaikaisen sopimuksen päättyminen on sudenkuoppa

Energiaviraston mukaan määräaikainen sopimus päättyy määräajan umpeutuessa. Kahden vuoden sopimus ei saa jatkua automaattisesti uutena määräaikaisena, vaan jatkosopimukseen tarvitaan asiakkaan nimenomainen suostumus. Sähköä ei silti katkaista. Jos et tee mitään, toimitus jatkuu tyypillisesti myyjän toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella sen omalla listahinnalla. Se on juuri se sopimustyyppi, joka KKV:n taulukossa oli kallein ja jossa yhtiöiden väliset erot olivat suurimmat.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on lisäksi irtisanottavissa molempiin suuntiin. Energiavirasto tiedotti 9.9.2022, että Kokkolan Energia irtisanoi osan toistaiseksi voimassa olevista sopimuksistaan 1.10.2022 alkaen ja asiakkaiden oli etsittävä uusi myyjä viipymättä. Määräaikaiset sopimukset jatkuivat normaalisti.

Kesken kauden ei siis pääse pois helpolla, vaikka moni yrittää. Helsingin Sanomat kertoi 10.3.2024, että Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on tullut yhteydenottoja, joissa toinen sähkönmyyjä on ehdottanut asiakkaalle valemuuttoa tai liittymän siirtoa puolisolle, jotta määräaikainen sopimus saataisiin purettua kesken kauden. Kun sähkönsiirtoyhtiö ilmoittaa myyjälle omistajanvaihdoksesta, vanha sopimus purkautuu ja tilalle voi tehdä uuden, halvemman sopimuksen toisen yhtiön kanssa. Valemuutto tarkoittaa väärän tiedon antamista sopimuskumppanille, eikä sitä kannata tehdä. Ainoa kestävä keino on kilpailuttaa ennen määräaikaisen sopimuksen tekemistä ja ajoittaa se oikein.

Käytännön ohje: merkitse määräaikaisen sopimuksen päättymispäivä kalenteriin ja kilpailuta noin kuukautta ennen. Myyjän vaihto kestää Energiaviraston mukaan tavallisesti vähintään 14 päivää.

Mitä hinnanmuutosilmoitus tarkoittaa

Toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa myyjä saa muuttaa hintaa, mutta Energiaviraston mukaan siitä on ilmoitettava kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Ilmoituksessa on kerrottava, miten ja mistä lukien hinta muuttuu, mikä on muutoksen peruste ja onko asiakkaalla oikeus irtisanoa sopimus. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan korotuksen on perustuttava sopimuksessa yksilöityyn perusteeseen. Pelkkä viittaus pörssihinnan vaihteluun ei riitä.

Kuluttajan irtisanomisaika on kaksi viikkoa. Kuukauden ilmoitusaika on siis tarkoitettu siihen, että ehdit kilpailuttaa ja vaihtaa ennen kuin uusi hinta astuu voimaan. KKV:n aineistossa moni ei ehtinyt, koska ilmoitus oli piilotettu laskun liitteeseen. Lue siis jokainen viesti, jonka otsikossa lukee ”hinnanmuutos” tai ”sopimusehdot”.

Sama ilmiö muualla

Sähkö ei ole poikkeus. Sama malli, jossa uusi asiakas saa tarjouksen ja uskollinen asiakas listahinnan, toistuu kaikissa pitkissä sopimuksissa. Britanniassa kuluttajajärjestö Citizens Advice teki vuonna 2018 kilpailuviranomaiselle CMA:lle niin sanotun super-complaintin ”uskollisuussakosta” viidellä markkinalla: matkapuhelin, laajakaista, säästötilit, kotivakuutus ja asuntolaina. CMA totesi 19.12.2018 ilmiön merkittäväksi ongelmaksi, ja Citizens Advicen arvion mukaan uskolliset asiakkaat maksoivat siitä 4,1 miljardia puntaa vuodessa. Suomessa sama logiikka näkyy puhelinliittymissä, joista kirjoitimme aiemmin: Miksi puhelinliittymä on myymälässä halvempi kuin netissä?

Suomalaiset ovat sähkössä silti Euroopan aktiivisimpia. KKV:n raportin mukaan myyjä vaihtui vuonna 2024 noin 15 prosentissa kuluttajakäyttöpaikoista, kun Euroopan keskiarvo on noin 7–8 prosenttia. Raportti nostaa syyksi Energiaviraston ylläpitämän sahkonhinta.fi-palvelun, jossa kaikki myyjät voivat ilmoittaa sopimuksensa. Se on syy, miksi kilpailutus on Suomessa helppoa. Se ei ole syy jättää sitä tekemättä.

Näin toimit

• Katso oma vuosikulutus laskusta tai verkkoyhtiön palvelusta. Vertailu tehdään postinumerolla ja vuosikulutuksella. Pienellä kulutuksella perusmaksu ratkaisee, suurella energiahinta.
• Päätä ensin sopimustyyppi, vasta sitten yhtiö. Kestätkö hintavaihtelua? Jaksatko seurata markkinaa? Voitko siirtää kulutusta yöhön? KKV:n ohje: jos vastaus on ei, valitse määräaikainen tai muu vakaan hinnan sopimus.
• Vertaa saman tyypin sisällä. Toistaiseksi voimassa olevissa kalliin ja halvan ero oli KKV:n aineistossa yli 450 euroa vuodessa. Käytä Energiaviraston sahkonhinta.fi-palvelua tai sen aineistoon perustuvaa vertailuamme.
• Tarkista, mitä lukee pienellä. Onko hinta vain uusille asiakkaille? Kuinka kauan perusmaksualennus kestää? Onko sopimuksessa pienkulutuslisä, vaihtoturva tai muu lisäpalvelu? KKV:n mukaan juuri nämä yllättivät kuluttajat.
• Älä tee sopimusta puhelimessa tai ständillä. KKV:n mukaan puhelin- ja ständimyynti aiheuttavat eniten ongelmia. Pyydä tarjous kirjallisena ja vertaa rauhassa.
• Anna uuden myyjän hoitaa vaihto. Energiaviraston mukaan yhteydenotto uuteen myyjään riittää, uusi myyjä irtisanoo vanhan sopimuksen valtuutuksellasi, ja vaihto on maksuton. Sähkö ei katkea.
• Merkitse päättymispäivä ja lue hinnanmuutosilmoitukset. Määräaikaisen päättyessä ja jokaisen korotusilmoituksen jälkeen kilpailuta uudelleen. Passiivinen asiakas päätyy aina kalleimpaan sopimustyyppiin.

Lähteet

1. KKV ja Energiavirasto 11.12.2025: Tutkimus: Sähkösopimuksissa on isoja eroja – valinta voi vaikuttaa laskuun satoja euroja
2. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Tutkimusraportteja 5/2025: Sähkön vähittäismarkkinaselvitys (PDF, taulukko 3 ja luvut 3.3.5, 3.4 ja 5)
3. KKV-blogi 20.1.2026, Jan Jääskeläinen ja Jonatan Kanervo: Mikä sähkösopimus kannattaisi valita?
4. Energiavirasto: Usein kysyttyä sähkön ostamisesta (irtisanomisaika, hinnanmuutoksen ilmoitusaika, sahkonhinta.fi)
5. Energiavirasto: Kuluttajainfo sähköasiakkaille (PDF, 2019: myyjän vaihto, määräaikaisen päättyminen, hinnankorotusilmoituksen sisältö)
6. Energiavirasto, sahkonhinta.fi: Usein kysyttyä (merkintä ”Vain uusille asiakkaille”)
7. Energiavirasto 9.9.2022: Kokkolan Energia irtisanoo osan toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista
8. KKV, kuluttaja-asiamiehen ratkaisu: Sähkön hinnan muuttamismenettely
9. KKV 13.6.2023: Sähkönmyyntisopimuksen yksipuolinen muuttaminen (kielto GNP Energy Finland Oy:lle)
10. Yle 1.1.2022: Moni sähköyhtiö tarkistaa vuodenvaihteessa toistaiseksi voimassa olevia sopimuksiaan – omakotiasujan sähkölasku voi nousta kymmeniä euroja kuukaudessa
11. Helsingin Sanomat 25.8.2022: Isojen kaupunkien sähköyhtiöt nostavat nykyisten asiakkaiden hintoja: Korotukset ovat jopa satoja prosentteja
12. Helsingin Sanomat 10.3.2024: Määräaikaisista sähkösopimuksista pyritään eroon ”valemuutoilla”
13. Ilta-Sanomat 13.8.2024: Mika vaihtoi kahdesti sähkösopimustaan halvempaan – lopputulos ällistytti
14. Ilta-Sanomat 25.3.2026: Asiakas solmi kalliin sähkösopimuksen – nyt saatiin käräjäoikeuden päätös
15. Helsingin Sanomat 10.8.2026: Syksylle povattu kallis sähkö näkyy jo kiinteiden sopimusten hinnoissa
16. Citizens Advice 19.12.2018: CMA:n vastaus loyalty penalty -valitukseen
17. HS:n ja IS:n jutut ovat osin maksumuurin takana.