Miten löydät parhaan koron säästötilille

Suomalaisilla kotitalouksilla on pankkitileillä enemmän rahaa kuin koskaan. Suurin osa siitä makaa käyttötileillä, joille pankki maksaa keskimäärin alle puoli prosenttia korkoa. Samaan aikaan määräaikaistalletukselle maksetaan yli kaksi prosenttia. Ero ei synny tuurista vaan siitä, että tallettaja kysyy tai ei kysy.

Julkaistu 15.9.2026 · Perustuu Suomen Pankin tilastotiedotteisiin (1/2026, 8/2026), Rahoitusvakausviraston ja Verohallinnon ohjeisiin sekä Ylen, HS:n, IS:n ja Talouselämän uutisointiin · Pankkien tilimaksut pankkitilivertailussa

Pankki ei soita ja tarjoa parempaa korkoa. Se maksaa käyttötilille sen, mitä tilin ehdoissa lukee, ja suurimmissa pankeissa se on ollut pitkään lähellä nollaa. Parempi korko on olemassa, mutta se pitää hakea itse: avata säästötili, tehdä määräaikaistalletus tai siirtää rahat toiseen pankkiin. Tämä artikkeli käy läpi, mitä Suomen Pankin tilastot kertovat tallettajien käyttäytymisestä, miten iso ero korkojen välillä on ja mitä pitää tarkistaa ennen kuin siirtää rahaa.

Mitä Suomen Pankin tilastot kertovat

Suomen Pankki julkaisi 7.8.2026 tilastotiedotteen, jonka mukaan suomalaisten kotitalouksien talletuskanta oli kesäkuun 2026 lopussa 118,1 miljardia euroa. Siitä 72,2 miljardia oli yön yli ‑talletuksia eli käytännössä käyttötilejä ja muita tilejä, joilta rahat saa milloin tahansa. Sijoitustalletuksia oli 29,1 miljardia ja määräaikaistalletuksia 16,8 miljardia euroa.

Koroissa ero on selvä. Yön yli ‑talletusten keskikorko oli kesäkuun lopussa 0,37 %, sijoitustalletusten 1,31 % ja määräaikaistalletusten 2,07 %. Koko talletuskannan keskikorko oli 0,84 %. Kesäkuussa solmittujen uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 2,54 %, ja heinäkuussa se nousi Suomen Pankin 28.8.2026 julkaiseman tiedotteen mukaan 2,57 prosenttiin. Ilta-Sanomat kertoi 29.8.2025, että vuotta aiemmin uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli heinäkuussa vielä 2,10 prosenttia, 1,4 prosenttiyksikköä edellisvuotta alempi. Vuodessa korko siis kääntyi takaisin nousuun.

Toisin sanoen yli 60 prosenttia kotitalouksien rahoista on tileillä, joille maksetaan alle puoli prosenttia. Suomen Pankki totesi jo 7.1.2026 julkaistussa tiedotteessaan, että marraskuussa 2025 talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin, 115,7 miljardia euroa, ja siitä 61 prosenttia oli yön yli ‑talletuksia. Suhde ei ole muuttunut. Rahaa on entistä enemmän, ja se makaa entistä enemmän käyttötileillä.

Mitä ero tarkoittaa euroina

Suomen Pankin keskikoroilla laskettuna 10 000 euron talletus tuottaa käyttötilillä 37 euroa vuodessa ja määräaikaistalletuksessa 207 euroa. Ero on 170 euroa vuodessa ennen veroja. Lasku on omamme, korot ovat Suomen Pankin. Yksittäisen pankin säästötili voi maksaa enemmän tai vähemmän kuin keskikorko, mutta suuruusluokka kertoo asian: käyttötilillä makaava raha tuottaa murto-osan siitä, mitä sama raha tuottaisi siirrettynä tilille, joka on tarkoitettu säästämiseen.

Käyttötilin korko on hinta niille, jotka eivät kysy. Säästötilin ja määräaikaistalletuksen korko on hinta niille, jotka siirtävät rahansa.

Isot pankit ja pienet pankit

Korkoero ei synny vain tilityypistä vaan myös pankista. Yle kertoi 5.8.2023, että OP, Nordea, Danske Bank ja Aktia eivät maksaneet käyttötileille lainkaan korkoa, vaikka asuntolainojen korot olivat nousseet yli neljään prosenttiin. Handelsbanken maksoi 0,5 % ja S-Pankki 0,3 %. OP ilmoitti pian tämän jälkeen alkavansa maksaa omistaja-asiakkaiden käyttötileille 0,25 % korkoa marraskuusta 2023 alkaen, kuten Yle uutisoi 14.8.2023. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoi Ylelle, että jos jokin isoista pankeista avaisi pelin, muut reagoisivat varmasti.

Säästötileillä ja määräaikaistalletuksissa ero näkyi vielä selvemmin. Ylen 16.10.2023 julkaisemassa jutussa pienet, verkossa toimivat pankit tarjosivat jopa neljän prosentin korkoa: Saldo Bank 4,0 % määräaikaistalletukselle, Bigbank 3,55 % säästötilille, TF Bank 3,50 % ja Alisa Pankki 3,30 % säästötilille. OP:n 12 kuukauden määräaikaistalletuksen korko oli samaan aikaan 3,1 % ja Suomen Pankin tilastoima markkinoiden keskikorko elokuussa 2023 oli 2,17 %.

Syy on yksinkertainen. Saldo Bankin toimitusjohtaja selitti Ylelle, että pieni pankki tarvitsee talletuksia kasvattaakseen luotonantoaan, ja jos talletuksia haluaa nopeasti, tarjouksen on oltava kilpailukykyinen. Isolla pankilla on jo talletukset. Sen ei tarvitse maksaa niistä, koska asiakkaat eivät lähde.

Korkotaso on tullut alas vuoden 2023 huipusta. Veronmaksajain Keskusliiton Taloustaito-lehti vertaili 20 pankin säästö- ja sijoitustilejä 1.10.2025 ja totesi korkojen vaihtelevan 0,25 prosentista 3,00 prosenttiin. Haarukan päät ovat siis kymmenkertaisia toisiinsa nähden. Ajantasainen tilanne pitää tarkistaa pankkien omista hinnastoista, sillä korot muuttuvat kuukausittain.

Helsingin Sanomat kertoi 20.8.2026, että Aktia ja Länsi-Uudenmaan Säästöpankki tarjosivat kampanjoissaan jopa neljän prosentin korkoa määräaikaistalletukselle. Korkein tarjolla oleva korko voi siis olla huomattavasti Suomen Pankin tilastoimaa keskikorkoa korkeampi, jos vertailee useampaa pankkia.

Säästötili vai määräaikaistalletus

Suomen Pankin tilastoissa määräaikaistalletusten korko on yön yli ‑talletusten korkoon verrattuna yli viisinkertainen ja sijoitustalletuksiin verrattuna selvästi korkeampi. Hinta korkeammasta korosta on rahan sitominen: määräaikaistalletuksessa raha on kiinni sovitun ajan, ja ennenaikaisesta nostosta seuraa yleensä koron menetys tai kulu. Säästötililtä rahan saa yleensä ulos vapaammin, mutta korko on matalampi.

Kannattaa lukea tilin ehdot ennen kuin katsoo korkoa. Ylen 16.10.2023 jutun mukaan osa määräaikaistalletuksista sallii nostot kesken kauden ja osa ei, ja ehdot vaihtelevat tuotteittain. Säästötileillä on usein nostorajoituksia: esimerkiksi rajallinen määrä maksuttomia nostoja vuodessa tai korko, joka maksetaan vain, jos tililtä ei nosteta. Määräaikaistalletusten korot seuraavat Suomen Pankin mukaan tyypillisesti euriborkorkojen kehitystä, joten korkotason laskiessa pitkä määräaika lukitsee koron ja nousun aikana se jää jälkeen.

Yksi asia jää usein huomaamatta: pankit mainostavat korkoa, joka koskee vain uusia asiakkaita tai rajattua kampanjajaksoa. Kampanjan jälkeen korko putoaa tilin perusehtojen tasolle. Tarkista aina, mikä on korko kampanjan jälkeen, ja vertaa sitä, ei mainoksen lukua.

Talouselämä kertoi 11.6.2023, että Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen piti määräaikaistalletuksia verrattavissa olevina lyhyen koron rahastoihin. Aaltosen mukaan määräaikaistallettaminen on osakesijoittamiseen verrattuna huomattavasti vähäriskisempää.

Talletussuoja ja ulkomaiset pankit

Korkeimmat korot löytyvät usein pienistä tai ulkomaisista pankeista. Silloin olennaisin kysymys on talletussuoja. Rahoitusvakausvirasto (RVV) vastaa Suomen talletussuojasta, ja sen mukaan suoja kattaa enintään 100 000 euroa talletuksia tallettajaa ja pankkia kohden. Rahat maksetaan takaisin seitsemän työpäivän kuluessa.

Jos pankin kotipaikka on toisessa EU- tai ETA-maassa, talletus on RVV:n mukaan automaattisesti suojattu pankin kotivaltion talletussuojajärjestelmän kautta. EU:n talletussuojadirektiivi yhtenäistää korvauksen enimmäismäärän 100 000 euroon ja maksuajan seitsemään työpäivään. RVV ylläpitää listaa Suomessa toimivien pankkien talletussuojasta, ja siitä voi tarkistaa, mikä on pankin kotivaltio. Ylen 16.10.2023 jutussa Finanssivalvonnan toimistopäällikkö muistutti, että talletussuojaan voi luottaa, mutta pankkiin, joka ei ole sen piirissä, ei kannata tallettaa.

Rahoitusvakausviraston ylijohtaja Jaakko Weuro kirjoitti Helsingin Sanomissa 7.8.2026, että konkurssitapauksessa RVV korvaisi talletukset talletussuojarahastosta sataan tuhanteen euroon asti asiakasta kohden ja tallettajat saisivat korvauksen seitsemässä työpäivässä.

Käytännön sääntö on selvä. Yksi pankki, enintään 100 000 euroa. Jos rahaa on enemmän, se jaetaan useaan pankkiin. Ja aina ennen tallettamista tarkistetaan RVV:n listalta, mihin maahan pankki kuuluu.

Verot: 30 prosenttia lähtee korosta

Suomalaisen pankin maksamasta talletuskorosta peritään Verohallinnon ohjeen (2.8.2024) mukaan 30 prosentin lähdevero. Pankki pidättää sen automaattisesti, eikä korkoa tarvitse ilmoittaa veroilmoituksella. Ulkomaisen pankin maksama korko on sen sijaan pääomatuloa, joka verotetaan 30 prosentilla 30 000 euroon asti ja 34 prosentilla sen ylittävältä osalta. Sen tallettaja ilmoittaa itse veroilmoituksella.

Vero ei muuta pankkien välistä järjestystä, mutta se pienentää tuottoa. Edellisen esimerkin 170 euron vuosittainen ero käyttötilin ja määräaikaistalletuksen välillä on verojen jälkeen 119 euroa. Se on silti ero, jonka saa vaihtamalla tiliä.

Sama ilmiö muualla

Passiivisen asiakkaan huonompi hinta ei ole suomalainen erikoisuus. Britanniassa kuluttajajärjestö Citizens Advice teki vuonna 2018 kilpailuviranomaiselle CMA:lle super-complaint-valituksen niin sanotusta uskollisuussakosta (loyalty penalty) viidellä markkinalla: matkapuhelin, laajakaista, säästötilit, kotivakuutus ja asuntolaina. CMA totesi joulukuussa 2018, että ilmiö on merkittävä ongelma. Säästötilit olivat listalla samasta syystä kuin Suomessa: pankki maksaa parhaan koron uusille ja aktiivisille, ja vanha asiakas jää perusehdoille.

Sama logiikka toimii puhelinliittymissä, joista kirjoitimme aiemmin: Miksi puhelinliittymä on myymälässä halvempi kuin netissä? Julkinen listahinta on harvoin paras hinta. Paras hinta vaatii kilpailuttamista, ja se, joka ei kilpailuta, maksaa eniten. Säästötilillä maksaminen tarkoittaa saamatta jäänyttä korkoa.

Näin toimit

• Laske, paljonko rahaa makaa käyttötilillä. Kuukauden menoihin riittävä puskuri saa olla käyttötilillä. Loput ovat rahaa, joka tuottaa lähes nollaa.
• Kysy ensin omalta pankilta. Isoillakin pankeilla on säästötilejä ja määräaikaistalletuksia, joiden korko on käyttötiliä parempi. Niitä ei tarjota, ne pitää pyytää.
• Vertaa pienempien pankkien tarjouksia. Pienet ja ulkomaiset pankit ovat maksaneet parhaat korot, koska ne tarvitsevat talletuksia. Lue tilin ehdot: nostorajoitukset, kampanjan kesto ja korko kampanjan jälkeen.
• Tarkista talletussuoja RVV:n listalta. Enintään 100 000 euroa yhteen pankkiin. Ulkomaisessa pankissa suoja tulee pankin kotivaltiosta.
• Päätä, kuinka pitkäksi aikaa rahan voi sitoa. Määräaikaistalletus maksaa eniten, mutta raha on kiinni. Jos tarvitset rahaa yllättäen, säästötili on turvallisempi valinta.
• Muista vero. 30 prosentin lähdevero lähtee suomalaisen pankin korosta automaattisesti. Ulkomaisen pankin korko ilmoitetaan itse.
• Tarkista myös tilin kulut. Kuukausimaksu, korttimaksu ja tilisiirtojen hinnat voivat syödä pienen koron kokonaan. Pankkien maksutilihinnastot on koottu vertailuumme.

Lähteet

1. Suomen Pankki, tilastotiedote 7.8.2026: Kotitalouksien rahastosijoitusten kokonaisarvo kasvoi huomattavasti toisella vuosineljänneksellä (talletuskanta ja keskikorot kesäkuun 2026 lopussa)
2. Suomen Pankki, tilastotiedote 28.8.2026: Takaisinmaksuajaltaan pidempien asuntolainojen määrä kasvanut (talletuskanta heinäkuun 2026 lopussa)
3. Suomen Pankki, tilastotiedote 7.1.2026: Kotitalouksien talletuskanta oli kaikkien aikojen suurin marraskuussa 2025
4. Ilta-Sanomat 29.8.2025: Tällaista korkoa määräaikaistalletuksista maksetaan
5. Rahoitusvakausvirasto: Talletussuoja ja Talletussuoja Euroopassa
6. Helsingin Sanomat 7.8.2026: Talletussuojavarat riittävät korvaamaan talletukset
7. Verohallinto, ohje 2.8.2024: Korkotulojen verotus
8. Yle 5.8.2023: Valtaosa pankeista ei maksa käyttötileille yhä lainkaan korkoa, vaikka lainoista pitää maksaa jo yli neljä prosenttia
9. Yle 14.8.2023: Ensimmäinen iso pankki käänsi kurssinsa – OP alkaa maksaa korkoa käyttötilien talletuksille
10. Yle 16.10.2023: Netissä toimivat pienet digipankit lyövät pöytään jopa neljän prosentin korkotarjouksia
11. Helsingin Sanomat 20.8.2026: Määräaikaistalletukselle voi saada nyt jopa neljän prosentin koron
12. Taloustaito (Veronmaksajain Keskusliitto) 1.10.2025: 20 pankin säästö- ja sijoitustilien korot
13. Talouselämä 11.6.2023: Mitkä ovat määräaikaisten talletusten riskit? – ”Talletussuoja kattaa 100 000 euroon asti”
14. Citizens Advice ja CMA 2018: CMA:n vastaus loyalty penalty -valitukseen
15. HS:n juttu on osin maksumuurin takana.